Oi inspiraatio, olet ihana!

Onkohan se tää alkava kevät vai mikä, joka saa inspiraation oikein valloilleen. Aina mulla päässä risteilee idea poikineen, mutta nyt on jotenkin semmonen kauhee luomisvimma ja palan halusta toteuttaa kaikkia ajatuksia. Inspistä löytyy niin sisustukseen, ompeluksiin ja reseptikokeiluihinkin. 

Ja jos nyt tässä välissä oikein nätisti pyytää, niin saisko sen lisätunnin taikka kaksi näihin vuorokausiin, kiiiiiitos! *Silmänripsien räpsytystä* 

Pehmoiset maatuskat ja pöllöt oon ommellut jo viime vuoden puolella. Niitä syntyikin melkoinen armeija. Pehmotukset tekivät hyvin kauppansa joulun alla, mutta vielä useita mollusilmiä täällä odottaa uutta kotia :) 

Tykkään niin kovasti ommella noita, ihana on penkoa tilkkulaatikkoa ja valita kankaita. 

 Nämä molemmat on tilaustyövaatteita. Halusin vain sovittaa Teelle, hän kun vielä on niin pieni, ettei kieltäydy  sovittamasta tytön vaatteita. Kalastavista karhuista tuli söpönen mekko ja Kamomillahepasta a-linjainen tunika. 

Lanttu-akkakin pelmahti kuvaan, noh samalla hän esitelköön bodya, joka ommeltiin kyllä jo synttäreille. Tykkään niin kovasti tuosta kukka-kankaasta. Olikohan se Znokin..? Hihat on keltaista joustista. Yksiväriset hihat halusin tehdä, niin bodya voi käyttää hyvin myös liivimekkojen alla. 

Pakko vielä hehkuttaa Majapuun salaista kangaspakettia. Tilasin paketin "keltaisen ystävälle" ja kyllä tykkäsin. Punaista palloneulosta oli tuollainen kapeampi pala, mutta siitäkin saa vaikka mitä. Muita kankaita oli reilusti. Erityisesti tuo mäyräkoira-trikoo on vienyt mun sydämen. Sitä tilasin jo aiemmin ja salaa toivoin että tässäkin ylläripaketissa sitä tulisi. 

Mutta hei, mä sain tänään sen rakkaus-tapetin ja aattelin illalla lasten nukkuessa vähän puuhailla pikku-projektini parissa! Voisinpa jo huomenna näyttää sen täällä :)

Kotikolo - ilo-olo

 Muutamia fiilistelykuvia. Mun pään sisällä leijalee nyt vaan pilvenhattaroita, vaahtokarkkeja ja kissankelloja. Harvoin oon huonolla tuulella muutenkaan, mutta nyt on vaan sellanen olo, että tää on hyvä hetki! Oon löytänyt paikkani maailmassa. Koti on niin täydellinen paikka, saan olla äitinä kahdelle mahtavalle lapselle, vaimo ihanalle miehelle. Ympärilläni on paljon huippuja ihmisiä. Uskon että oon vihdoin löytänyt sen jutun, jota haluan ihan oikeasti tehä työkseni, nautin siitä, rakastan sitä enkä voi kuvitellakkaan kyllästyväni.

Yks päivä istuskelin lasten kans ruokapöydässä ja radiosta kuului Johanna Kurkelan laulamana: "aivan kaikki askeleet, yksi kerrallaan, ovat tänne johtaneet". Katselin ympärilleni ja tuli semmonen fiilis, että nyt ollaan just siellä missä pitääkin. Siirappista, mutta totta ;) 

 Oon luvannut itselleni, että ompelen vähintään yhden vaatteen päivässä. Joko myyntiin tai itselle. Toki niitä saattaa jonain päivänä syntyä kymmenen ja toisena ei yhtään, mutta keskimäärin. Kangasvarastojen pakko huventua kun koko ajan on tulossa lisää. Ja mies oli vissiin sitä mieltä ettei toista kangaskaappia ole tulossa. Vaikka jos minä nätisti pyydän, niin kyllä se varmaan mulle jonkun säilytysratkaisin nikkarois. Noh, säilötään sitten pahvilaatikkoihin toistaiseksi :)

 Ihanan herkulliset suklaamuffinssit syntyy ihan perustaikinasta. Muutama suklaapala painetaan taikinan keskelle, niin valmiissa muffinsseissa on sitten ihana suklaasydän. Kuorrutteeksi sitten voi-suklaa-appelsiinikreemiä. Nämä vois olla Fazerina-muffinsseja. Kevyitä? No ei todellakaan! :) 

Mutta minä oon sitä mieltä, että silloin kun herkutellaan, niin herkutellaan kunnolla. Mutta ei sitten tehdä sitä ihan joka päivä, eikä joka toinenkaan.

Nyt meillä kevennellään ihan urakalla, joten nämä muffinssikuvat ei ole ihan tuoreita. Lauantai on herkuttelupäivä. Sitä siis ootellessa :) 

Mutta ihmeen hyvin minunkin kaltainen sokerihiiri on tykännyt pahimpaan makeannälkään mussuttaa maitorahkaa ja marjoja. Kyllä tuosta sokerikoukusta pääsee loppupeleissä aika nopeasti eroon. Kyllä mä silti joka päivä suunnittelen mielessäni, että mikäköhän se lauantai-päivän herkku sitten olis ;)  

Tilaamani ihanuus tapetti oli lähtenyt Hollannista matkaan, joten toivottavasti pian voin esitellä ihanan sisustusprojektini täällä :) 

Pirteän mukavaa loppuviikkoa!

"Potnarskista"

 Niin meillä sanotaan tinaa valaessa, "Potnarskista". Mies väittää, että se on joku meijän perheen itse keksitty juttu. Ja minä kun oon aina luullut, että se on sellainen yleinen sanonta. Noh, väliäkös tuolla. Mutta perinne on perinne ja siitä ei poiketa. Ei sitten millään! 

 Uutta vuotta vietettiin perheen kesken ja mun vastuulle jäi jälkkärit. 

Tein sitruuna-inkiväärimuffinsseja ja tuollaiset Domino-mascarponemaljat. 

Muffinssit oli aivan mahtavia, niistä tuli mun uusia lemppareita. 

Just sellaisia kesäjuhliinkin sopivia, mukavan raikkaita.

Vuodenvaihde oli oikein hauska, mukava ja hitusen hulvatonkin. Syötiin hyvin perheen kesken ja vähän myös bailattiin ystävien kanssa. Intoutuipa mamma jopa tanssin pyörteisiin. 

Uusi vuosi on aina ihanaa aloittaa! Mielessä olisi monta hyvää lupausta, mutta jospa pidän ne vaan haaveina ja suunnitelmina. Ehkä ne sitten toteutuu paremmin! 

Oon jostain ihmeestä saanut ihan kauheen kovan inspiraation kodin sisustamiseen. Aina olen siitä tykännyt, mutta koskaan se ei ole mun mieltä näin kovasti täyttänyt. Elikkä erilaisista tuunauksista ja sisustusprojekteista voipi jatkossa olla tarinaa täälläkin. 

Olkoon vuotesi ihana! 

Lovebirds

 Meijän ihanaiset ystävät kihlautuivat jouluaattona. Se oli kyllä niin ihana uutinen, että multa meni hetkeks pasmat ihan sekaisin. Uutinen ilostutti muutenkin ihanaa jouluaattoa niin, että koko ajan oli hymy korvissa. Hyvä uutisia on aina huippua kuulla ja tämmösia rakkausuutisia varsinkin. 

Noh, pitihän sitä kihlaparille keksiä jotain kivaa lahjaksi. Vähän aikaa piti tosiaan pähkäillä. Kun haluais antaa jotain itse tehtyä.. nättiä.. ei tylsää.. molemmille sopivaa.. 

Sittenpä tuli mieleeni ajatus ihanan isosta löhötyynystä, johon vois aplikoida jotain aiheeseen sopivaa. 

Rakastuneet lintuset tyynylle sittten liihotti. Eri värisiä puuvilloja on niin kiva yhdistellä ja se sommitteluvaihe onkin yksi mun suosikkeja. 

Tämä tyyny on tosiaan ihan mukavan kokoinen. Sopii vaikka lattiatyynyksi.

Tämän tyynyn saattelemana vietiin onnentoivotukset kyyhkyläisille. 

Vielä murunen joulua..

Vielä muutama kuvanen meijän perheen joulunvietosta. 

Oli kyllä taas kerran aivan ihana joulun aika. Tuli kyllä tosiaankin rentouduttua ja syötyä hyvin ja paljon. Mieskin sai pitää joululomaa, joten olipa mahtavaa olla koko perhe kotosalla.

Postitettujen joulukorttien jälkeen en jaksanutkaan enää askarrella uutta kortti-erää, joten päädyin laittamaan virtuaalisen joulutervehdyksen fb-kavereilleni. Oon aina sanonut, että jos joskus saan lapsia, en koskaan lähetä niitten valokuvasta tehtyjä joulukortteja kenellekään ;) No, en oo vielä lähettänyt, mutta onkohan tuo jo aika lähellä sitä. Mutta yhdet tutut ottavat lapsistaan joka joulu aivan mahtavat joulukorttikuvat, sellaiset, joihin on nähty todella paljon vaivaa. Puvut, valaistus ja muu rekvisiitta on mietitty loppuun asti. Semmoset olis kyllä kivat! 

 Muutama ystävä sai meiltä joululahjaksi tollaiset cookie-mix-in-a-jar -jutskat. Tuo on minusta kiva idea.. tai oli siihen asti kun eksyin kielletylle alueelle, eli kaksplussan keskustelupalstalle. Joku kyseli ohjeita tällaiseen, niin vastauksethan oli tietysti tätä rataa; "kuka ääliö antaa jotain jauhoja lahjaksi?!", "Siis hyi v***u, miten epähygieenistä".. Voi apua! :) Mutta juu, minusta näistä tuli ainakin tosi herkullisia keksejä ja tykkäisin ite saada lahjaksi jotain tällaista. Voisinpa laittaa tätä ohjetta myöhemmin tänne.

 Jouluateria nautittiin tänä vuonna vaarin aitasta pelastetuilta Arabian lautasilta. Hyvältä maistui! 

Karjalanpaistin sijaan tänä vuonna syötiin miehen itse metsästämää ja valmistamaa metsopaistia. Nam.

Pyysin jotain nättiä ilmettä :)

Poju poseeraa joululahjavaatteissaan. 

Taas meni mönkään ajatus joululahja-postauksesta. Nimittäin kaikki itse tehty meni paketteihin ennen kuin ehdin/muistin kuvata. Täytyy yrittää, jos saisi vielä kuvia napattua. 

En ehtinyt tehdä lahjoja itse niin paljon kuin olisin halunnut, saumuri oli huollossa pari viikkoa juuri joulun alla. 

 Kumpikin muksu on kasvanut ulos jo niin monista vaatteista, että tein molemmille pukinkonttiin uusia vaatteita. Ihan perus-juttuja, puseroita, mekkoja, housuja..

 Kauan odotettu hetki, kun piparkakkutaloa pääsi viimein syömään :) 

Joululeivonnaiset meillä oli melko perinteiset, niinkuin kaikki joulussa pitääkin olla :) 

Oli kanelikierre-pullia, jouluhalko ja pekaanipikkuleipiä. 

 Haikein mielin olen jo osan joulukoristeista pakannut laatikoihin odottelemaan ensi vuotta. 

Jouluihminen on jouluihminen ympäri vuoden :)

Taasen joululta kaikki alkaa näyttää..

Riemukasta, rauhallista, onnellista, maukasta, tuoksuvaa, tunnelmallista joulua ihan kaikille!