Meillä on poika kaksivuotias. Pikku-Karhu.
Kovasti jo taitaa monenlaista hommaa, puhuu paljon ja on niin kovin reipas.
Hän sannoo: "nyysiin" (syliin), "syli-patsilli" (xylitol-pastilli), "äiti, Naina on näksiniksa" (tätä hän kuiskii mun korvaan nukkumaan mennessä, tarkoittaa, että Laina on läskiniska), "neekka-neekka" (ruohonleikkuri), "Tuure äkkiä maitsaa yksi vain hiutalea" (Tuure maistaa äkkiä yhden hiutaleen[puurohiutaleen]). Ja näitähän riittää, kuuden sanan lauseita muodostaa, laskee yhdestä kymmeneen, tuntee kirjaimia.
Kahdessa vuodessa on tapahtunut niiiin paljon! Pienestä ruttuisesta vauvasta on kasvanut reipas, välillä hieman uhmakaskin kaksivuotias.
Hullua, kun ei vois uskoa, että enempää voi rakastaa, mutta silti aina huomenna huomaa rakastavansa enemmän kuin eilen. Ihmissydämeen mahtuu onneks paljon rakkautta!
Mää oon ihan höperö, kun jos me vaikka iltaisin miehen kanssa puhutaan lapsista (siis kun lapset on jo nukkumassa), mulla iskee kauhee ikävä niitä ja haluan äkkiä lähteä vinttiin heijän viereen :)
Oon lähdössä elokuun lopulla Tukholmaan kolmeksi päiväksi ja odotan toisaalta kauhulla sitä kamalan pitkää eroa lapsista, mutta toisessa vaakakupissa on kuitenkin reissun plussat ja tieto siitä, että se reissu tekee mulle itsellenikin tosi hyvää ja saan siitä virtaa ja jaksamista arkeen. Vaikka arki on ihan parasta, mutta kyllä sitä kaipaa aina joskus pieniä "juhla"hetkiä elämään.
Josta taas pääsemmekin tähän meidän kesän ehdottomasti tärkeimpään juhlaan, elikkä
2-vuotissynttäreihin!!!!
Tässä sankari uusissa lahjavaatteista, jotka ompelin ihanasta pilvitrikoosta. Sylissä synttärilahjakitara, jonka sankari muuten sanoo "pikara". Meillä oli suurimmaksi osaksi aikuisvieraita, meille kaikille tärkeitä ihmisiä. Muutama pikku-ihminenkin oli onneksi paikalla!
Mutta nämähän oli lastenjuhlat, joten jotain höpöä piti keksiä. Meillä oli sitten kaikilla hassut eläinhatut päässä!
Emäntä ite! |
Juhlapöydän antimia, parsapiirakkaa, karjalanpiirakoita ja munavoita,
luomusipsejä, sitruunasateenvarjo-pikkuleipiä, tuoreita mansikoita (päivänsankarin suosikkeja, "mankisoja"), suklaabanaanilastuja, vaahtokarkkeja, kahdenlaisia cookiepopseja ja tietysti kakku.
Tein ensimmäistä kertaa eläissäni muotokakkua ja siitä tuli tällainen kuumailmapallo. Tuo sokerimassa oli mahtavaa käsiteltävää, paljon parempaa kuin aiemmin käyttämäni. Olin tyytyväinen lopputulokseen ja makuakin kehuttiin, joten tosi kiva! :) Tein kolme levykakkupohjaa, kaksi tavallista, yhden suklaisen. Niistä sitten muotoilin kakun, jonka täytteeksi tuli kahta erilaista moussetäytettä; suklainen ja mansikkainen. Sokerimassa ja kakun väliin eristeeksi tuli voikreemi.
Tää meni jopa lähes kuin Strömsössä vaikka kovasti rohkenin epäillä. Jes! Uskallan kokeilla toistekkin.
Cookiepopseja tein kahdenlaisia. Toisissa on murokeksia ja Sunnuntain vaniljarahkavalmistetta pyöritelty palloiksi ja kuorrutteena on maitosuklaa. Toisissa Domino-keksi ja sama Sunnuntai-rahka, kuorrutteena valkosuklaata.
Lapsi sai lahjaksi oman neekka-neekan ja se on ollut aika suosikki viime päivinä. :) Samoin uuden pyöräilykypärän, joka on ihan mahtava!
Täältä uuden kivan leikin keskeltä hulivili-muksut toivottelee kivoja kesäpäiviä!
Ja äippä myös ;)
Voi miten se aika meneekään :) Muistan vielä kuinka juteltiin koulun ruokalassa lapsista ja sinä kasvattelit pientä salaa vatsassa :) Nyt pieni on jo 2v ja mullakin on tuo oma tuhina :)
VastaaPoistaPaljon onnea 2-vuotiaalle reippaalle pikku-karhulle!
Juu, aika menee kyllä nopeasti! Mutta kyllä tuhansia onnenhetkiä on mahtunut tähänkin kahteen vuoteen. :) Elämä on ihanaa!
VastaaPoista