Tällä viikolla kaikki tähänastiset päivät on kyllä ollu ihania. Oon ihan fiiliksissä, mehuissaan.
On puuhasteltu perheen kesken kaikkee kivvaa! Yks päivä juhlittiin toista hääpäivää ja käytiin ravintolassa syömässä, tehtiin vähän herkkuja kotona ja kaikkee mukavaa.
Ei kaikki nyt ihan pelkkä hilppailua ja kivaa oo ollu, kyllä hermot on joitakin kertoja palanut, mutta ei mitenkään pahasti :)
Tällä viikolla on kyllä tullut välillä pohdittua vähän vakavampia aiheita ja sitä, miten suuri onni on kun nuo kaksi ihanaa lasta on meille suotu. Samalla miettii, miten suuren vastuun se mukanaan tuo. Haluaa kasvattaa ne mahdollisimman hienoiksi, vastuullisiksi ja hyviksi ihmisiksi.
Haluaisin olla täydellinen kasvattaja, se on asia jossa en haluaisi tehdä virheitä, en ainuttakaan!
Noi mukerot tekee joka päivä tän mammeron ylpeäksi. Ne on taitavia ja ihania ja Pikku-Karhu on jo omaksunut paljon hyviä tapoja ja ,jos muutamia kaupparaivareita ei lasketa, oikein kihisen ilosta kun se niin nätisti tervehtii, kiittää, sanoo kaupassa "heippa täti!", kertoo reippaasti että hän on "KAKSI VUOTTA!" kun kysytään.
Yritän parhaani!
Yks päivä kaapin päällä nököttävät kukkopillit kiekui itsensä alas pojun leikkeihin. Olihan se riemukasta ja jännää, nämä kun ei aiemmin oo leikeissä ollut. Se oli kivaa siihen asti kunnes yhdeltä paralta lohkesi jalka. Sitten ne meni taas ylös venttailemaan kunnes leikkijä on tarpeeksi iso kohtelemaan niitä nätisti.
Oman maan pottuja! Vau ja nam! Nokare voita ja silliä siihen kylkeen.
Oli ne muuten ihan superhyviä. Ihana tietää, että suurin osa on vielä nostamatta.
Tää misu nautti kans perunoista:
 |
| Huomatkaa iiiihana otsakiehkura <3 |
Välillä oltiin kyllä ihan kirjaimellisesti mehuissamme!
Kerättiin pihan puskista viinimarjat ja mehustettiin ne talven varalle.
Nytpäs se pakastin alkaa olla jo täynnä monenlaisia marjoja ja mehuja.
Että jos sie, lentsupöpö, täälläpäin hiippailet, niin suotta meijän ovelle edes tulet! Meillä on sellaset vitamiinit, että turha yrittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti