Jouluilta

 Mää olen jouluihminen. 

En vaan niin, että "joulu on ihana juhla", "parasta aikaa vuodesta"... Jostain syystä se on vaan mulle jotakin enemmän! Niin, etten osaa selittää sitä. Kun illat pimenee, mulla on lupa kaivaa joululehdet esille. Näin tein viime sunnuntaina. Kaapista löytyi glögiä viime joululta, päiväystä oli vielä jäljellä. Oli suklaatakin :) 

Sytyttelin kynttilöitä, pikkumankasta soi Ratpack Christmas, ihaninta joulumusiikkia! Rupesin kokoamaan jouluista leikekirjaa, joka toimii samalla pienenä joulupäiväkirjana. Kokoan siihen hyviä reseptejä ja kerron meidän perheen joulunvietosta ja siihen valmistautumisesta. Sitä on mukava lueskella sitten joskus vuosien päästä. Jo ensimmäisellä kirjoituskerralla tajusin, että en halua kenenkään lukevan sitä koskaan. Sinne tuli tosi henkilökohtaisia ajatuksia. Ihana purkaa paatumattomana jouluhöperönä aatteet tuohon kirjaan, kun ei kukaan niitä oikeasti jaksais kuunnella. 

Jouluun liittyy niin paljon tunteita, aistimuksia ja kaikkea. Ekan kerran tänä syksynä kun avasin joululehden, mua alkoi vaan itkettämään. :D En ymmärrä, mutta ei tarviikkaan! 

Me ei olla uskonnollisia, ei kuuluta kirkkoon, joten joulun perimmäinen, kristillinen ajatus ei ole se joka koskettaa. Vaan se tunnelma!

 Yks Tukholman ostoksista oli tuo ihana leimasin-setti. Se on päässyt jo kovaan käyttöön!