Susitien kesää

 Tämä kesä on tähän asti kyllä ollut aika ihanaa! Säät on ollut välillä toki kaikkea muuta kuin kesäiset ja mies on toki tehnyt aika paljon töitä. Mut kyllä tämä summatessa jääpi oikein roimasti plussan puolelle. :) 

On puuhasteltu kotona kaikkea mukavaa. Oon saanut tehdä käsitöitä ja olla myymässä muutamissa kivoissa tapahtumissa. Ja onpa ihmiset "löytänyt" nämä mun tuotteen hyvin ja tilauksia tulee paljon. 

Ihania hetkiä on vietetty perheen ja ystävien kanssa! 

Näihin kangas-ihanuuksiin ei voi koskaan kyllästyä!

Pikku-Karhun paitaa ihanaa Singing in the rain-trikoota.

 Tänä kesänä on kyllä koettu aika huikeita sää-ilmiöitä! On ollut paahtavia hellepäiviä, hirmuisia myrskyjä. Kun vettä tulee niin sitä tulee kyllä ihan tosissaan! Mies tuli yks ilta töistä ja kuhtu mut katsomaan, että ulkona on tosi jännän väristä. Ja APUA! Se oli kyllä ihan mystistä, tämä kuva ei mitenkään anna oikeutta sille. Aivan kuin olis astunut johonkin kellastuneeseen valokuvaan ja katsellut tätä pihapiiriä. Kaikki näytti tosi kellertävältä ja ilma oli tosi sakea. Siis se oli kyllä ihan kokonaisvaltanen elämys, jonka pysty kokemaan monella aistilla. Ja täytyy myöntää, että vähän pelotti!

 Onneks on ollut edes muutamia aurinkoisia päiviä, joita ollaan saatu rannassa viettää! 

Eilen kävin Pikku-Karhun kanssa keräämässä pikkusta vajaa 20 kiloa mansikoita. Oli niin mahtavia isoja mansikoita ja tosi paljon, että tähän urakkaan ei mennyt kuin vähän yli 2 tuntia. Poju jaksoi niin reippaasti olla mun kanssa siellä. Välillä se juoksenteli penkkien välejä pitkin ja huuteli kaukaa 

"ÄITI MITÄ!".

Rannassa me sitten vietettiin mukava ilta kera perheen ja muutaman sukulaisen. Perattiin mansikat, syötiin hyvin ja rantasaunan löylyistä nautiskeltiin. 

*

 

 Tänään muu väki lähti mummulaan letulle ja minä päätin jäähä kotiin. 

Aattelin vähän tehä "töitä" ja sitten ehkä ottaa vähän relasti, jos aikaa jää. 

Ja jäihän sitä. :)

Leikkasin valmiiksi tilauspipoja ja huomenna laitan saumurin "sur-rur" ja valmista tulee :)

 Ja kun ei väkeä alkanut kuulua kotiin, niin päätin siirtää löhöpaikan pihalle. Täkki olalle ja kirja kainaloon. Päätin, että lähen pois vasta kun perhe kotiutuu tai ukkonen yllättää. (ukkonen nimittäin jyrähteli vaimeasti kauempana)

 Perhe kerkesi ennemmin! 

Mutta sitä ennen ehdin lueskella pitkän tovin ja vielä pitemmän tovin makoilin ja katselin taivasta. Samalla mietin, että en tosiaankaan muista millon viimeks olisin ollut tekemättä yhtään mitään.

Oli ihanaa! 

Mutta kyllä mää aloin jo jossain vaiheessa miettiä, että eikö ne meinaa tulla kotiin ollenkaan ;)

 Chilejä, tomaattia, munakoisoa, mansikoita ja paljon muuta olis kasvihuoneesta kypsymässä. 

Ihanaa! Samalla mielessä reseptit raksuttaa. 

"mitähän kivaa näistä ihan itse kasvatetuista herkuista valmistais??"

Toivottavasti saadaan nauttia vielä monesta aurinkoisesta kesäpäivästä ennen kuin tunnelmallinen syksy saapuu <3